keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

maratonipostaus + award


Eilen oli hauskaa. Työpaikalla oli työntekijöiden ilta, esimiehet pyörittivät paikkaa joka oli auki vain meille. Pyörin ja kiepun ja kiidän, nostan jalat ilmaan ja keskityn vain tuntemaan. Sieltä baariin, join aivan liikaa mutta ei se mitään koska minulle juteltiin, ihmiset kyselivät minusta ja ystävistäni ja elämästäni, vaikuttivat jostain syystä aidosti kiinnostuneilta. Me viedään sut strippiklubiin sun synttäreinä, pojat nauravat, tytöt lupaavat ostaa minulle privaattitanssin. Pyytävät liittymään seuraan kun isompi pöytä vapautuu, yrittävät saada jäämään kun lähden viimeisellä bussilla.

Taidan nyt vihdoin alkaa tuntea jotain muutakin kuin musertavaa yksinäisyyttä. Outoa. Kyllä olen edelleen masentunut ja ahdistunut ja saan paniikkikohtauksia ja kaikki pelottaa, mutta jaksan ehkä taas alkaa toivoa, että en ole täysin yksin. Mutta toisaalta pelottaa ajatella niin, mitä jos minut taas hylätään ja tajuan että en olekaan kukaan?

Kävin tänään kaupungilla Sopulin kanssa. Kaksi suurta kuppia teetä ("en tajua miten sä et juo kahvia"), yksi kovin naurettava vihkonen, Anttilassa harhailua ja pelottava ruokakauppareissu. En muista milloin olen viimeeksi käynyt ostamassa itselleni ruokaa kenenkään muun kuin Minnin seurassa, se oli aivan järjettömän pelottavaa mutta kyllä selvisin. Luonnonjugurttia, kukkakaalia, porkkanaa, broileripyöryköitä, maitoa. Sopuli tarjosi palan pelottavan näköistä venäläistä suklaata, en pystynyt sanomaan ei, mutta kerrankin ei jäänyt ahdistamaan ollenkaan. Hymyilin vain ja selitin epämääräisestä koostumuksesta; hymyilytti muutenkin kovin paljon.

Ja vaikka päivä meni niin hyvin, ahmin illalla. Jotenkin hölmöltä laskea 300 ylimääräistä kaloria ahmimiseksi, muistan ajat kuin ahmimimen tarkoitti ylimääräistä kahtatuhatta, mutta silti on inhottavan täysi olo. Mörkö kuiskii minulle, vielä kerkeäisit vessaan, mutta suljen silmät ja menen silittämään kissaa. Olen ollut yli vuoden pakottamatta itseäni oksentamaan, en aio aloittaa taas, en vaikka peili kiljuu ja näyttää kuin olisin raskaana. Tein huomiselle peruna-kukkakaali-porkkanamuusia ja broileripyöryköitä töihin lounaaksi, pitää katsoa jos uskallan syödä.

Katsokaa mitä mä sain hopeasoopelilta, hii!

  

Ideana on muistaa ja tuoda esille mahtavia blogeja, joilla on alle 500 lukijaa. (Kiitä palkinnon antajaa postauksessasi, lisää myös "Liebster Blog" -kuva ja jaa palkintoa eteenpäin 5:lle alle 500:n lukijan blogille! Muista ilmoittaa palkinnon saamisesta heidän blogeissaan!)

Minä voisin lähettää tämän eteenpäin blogeihin Folding stars, Ilja, Ja pahalta silmäs sulkea, kuka teki minusta tän naisen ja Change.

3 kommenttia: