maanantai 4. kesäkuuta 2012

yksinäinen hammasharja


En saa syötyä. Haluaisin, haluaisin jaksaa paremmin ja olla pirteämpi ja saada suklaan endorfiineja, mutta meinasin jo oksentaa pelkästään hampaiden harjaamisesta. Tai, olisin oksentanut jos vatsalaukussani olisi ollut jotain mitäin tulla ulos. Yökin vaan lavuaarin edessä ja tärisinen, mitä minulle on tapahtunut. En jaksa pestä hiuksia.

Ketään tuskin yllättää että eilen itkin koko puolen tunnin junamatkan Pasilaan, missä sitten parikymppinen mies antoi nenäliinan ja mitään kysymättä sanoi, että kyllä asiat järjestyvät. Kaksi tuntia Pasilasta kotiin, en halunnut itkeä niin kesktyin sivustoon jossa en saisi olla hups ja läppäristä tulevaan tv-sarjaan. Kotona meinasin kahden minuutin jälkeen ahdistua kuoliaaksi, äkkiä tekstiviestiä Kiharalle ootko koneella tahdotko jutella, valvon ihan liian myöhään mutta joka kerta kun ajattelen yksin meidän mun sänkyyn menemistä, tuntuu kuin sisäelimeni menisivät vielä vähän enemmän rikki.

Paino tipppunut kolmessa viikossa neljä kiloa. En tiedä miten.

6 kommenttia:

  1. Painoni romahti minun ja Tiituksen eron jälkeen. Putosi hetkessä monia kiloja. Kyllä se siitä.

    Muista syödä, kultaseni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon nyt koulutuksen lounastauolla, sain alas sämpylän ja vähän rahkaa. Itkettää.

      Poista
  2. En voi oikeen muuta sanoa, kuin että yritä jaksaa ! ♥ (Ja hyvä, jos saat edes vähän jotain syötyä. Yliväsymys, suru ja ruuattomuus ei ole kovin hyvä yhdistelmä. Terveisin Sande, joka taas höpöttää itsestäänselvyyksiä.) Voimia ! ♥

    VastaaPoista
  3. P.S. Mua jäi häiritsemään, mihin sivustoon keskityit, mihin et saisi ?

    VastaaPoista