Seison töissä kaatosateessa, ukkonen jyrisee ja salamat vilkkuvat ympärilläni. Sade hakkaa selkään, suljen silmäni ja yhtäkkiä tunnen poskillani kuumia pisaroita taivaalta tippuvien kylmien lisäksi. En tiedä mikä tarkalleen on pielessä, mutta tuntuu kuin kaikki ilo ja into valuisi sisimmästäni viemäreihin samaa tahtia tulvien kanssa. Tahtoisin kovasti laittaa viestiä Katille ja Sopulille, jostain syystä en uskalla sanoa mitään kenellekään muulle kuin heille kahdelle, mutta en uskalla ottaa kallista kännykkää esiin kun ilma on 99% vettä. Seison siis kiltisti iltayhdeksään ja poljen kaupan kautta kotiin, missä kukaan ei odota minua. Kissakin vain avaa silmät sekunniksi ennen kuin jatkaa päiväuniaan.
Söin tänään niin paljon, etten kestä. Haluan oksentaa, repiä kurkkuni verille mutta ei, en saa, en tahdo rikkoa putkea enkä loukata Minniä yhtä pahasti kuin hän minua. Mutta toisaalta, jos lupaus minulle merkitsi hänelle niin vähän, niin ehkä se on ihan vitun sama että mitä teen. Istun jo muutenkin kylpyhuoneen lattialla dataamassa, ei kenenkään tarvitsisi tietää jos hetkeksi laskisin läppärin lattialle ja siirtyisin metrin verran vasemmalle. Shh.
Lähden huomenna taas tädin perheen luokse, tulen takaisin tiistaina jo puolenpäivän aikaan koska tiistai on 17. päivä ja silloin tapahtuu suuria ja jännittäviä asioita täällä kotona. Otan kyllä tietokoneen mukaan reissuun, mutta saa nähdä tuleeko päivitettyä ennen ensi viikon puoltaväliä, on niin paljon kaikkea tekemistä! Harmi että matkoihin kuluu nykyään niin paljon aikaa; ahdistaa mennä junalla koska niistä tulee mieleen vain onnellisia asioita, joten pitkänmatkanbussit kutsuvat. Onneksi on kesä ja kesällä on muutenkin hauska mennä busseilla, aikataulujen sumpliminen vain on vaikeaa kun Matkahuollon sivut eivät oikein tykkää muista kuin suorista yhteyksistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti