Uusi ulkoasu, vihdoin! Tykkäilen ainakin itse kovin paljon.
Tänään tuntui pitkästä aikaa siltä, että sain yksittäisestä terapiakäynnistä jotain ihan oikeasti irti. Juteltiin sairaslomasta ja tultiin tulokseen että kyllä se on paras vaihtoehto, vaikka minua kuinka hävettää joutua kertomaan äidille ja isille, että epäonnistuin taas. Puhuttiin myös paljon tatuoinnistani ja sen merkityksestä, myös toisesta jonka tahtoisin ottaa, ja siitä miten Minni on minua eron jälkeen kohdellut. Hymyilin terapeutin sanoessa olevansa ylpeä minusta, nauroin ja sanoin että kato kyllä mussakin välillä pilkahtaa esiin se kypsä aikuinen. Soitin opettajalle ja selitin tilanteeni, hän oli ihanan ymmärtäväinen ja sanoi, että koska olen ollut niin hyvä oppilas, voi hän kääntää katseensa toiseen suuntaan sairasloman aiheuttamien poissaolojen suhteen ja päästää minut silti tentteihin jos yritän opiskella itsenäisesti tämän viimeisen kuukauden ajan.
Terapian jälkeen kohtasin yhden suurimmista peloistani ja kävin YTHS:llä kyselemässä rokotuksista. Injektioneulat ovat yksi suurimmista peloistani (tiputukseen joutuminen on suunnilleen pahin painajaiseni) ja tarvitsen reippaasti yli kymmenen piikkiä, joten tästä tulee aikamoinen koetus. Eipä tässä silti ole muuta vaihtoehtoa kuin purra huulta ja mennä sinne - kyllä minä reissujen vuoksi sen kestän. Viisikymmentäyksi päivää ja lennän pitkästä aikaa Atlantin yli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti