mrjs!

Tästä on tulossa hieno päivä, olen päättänyt sen - vaikka heräsinkin jo neljältä kissan sekoiluun. Luvassa on suurta shoppailua Nitan ja Laksin kanssa, minkä jälkeen ruokaa (paitsi ei minulle) ja telkkaria ja meikkailua Nitan luona ennen Letin puolison synttärijuhlia. Kiva nähdä Nitan miestäkin pitkästä aikaa, olen viimeeksi tainnut puhua hänen kanssaan toukokuussa!

Mutta niin; pointti on, että olen yksinkertaisesti päättänyt pitää hauskan päivän. Tämä viikko on ollut niin kauhea, että kehtaan jopa väittää ansaitsevani sen.

Kysymyspostaukseen on tullut nyt sen verran paljon kysymyksiä, että voisin heittää ensimmäiset vastaukset! Sinne saa edelleen laittaa lisää jos tahtoo.

Anonyymi: Kuinka vanha olet? Minkälainen vaatetyyli sinulla on?
- Olen 21-vuotias. Vaatetyylini oli ennen enimmäkseen miesten farkkuja ja isoja huppareita, mutta pikkuhiljaa tapahtuneen muutoksen jälkeen työkaveri käytti muistaakseni termiä "rennon pin-up punk light". Korkeavyötäröisiä shortseja, pillifarkkuja, maihareita, raidallisia paitoja, nahkarotseja ja huulipunaa.

inku: Jos kaikki menisi täydellisesti, missä olisit viiden vuoden päästä? Plus mä haluaisin nähdä kuvan sun kissasta! :)
- Olisin valmistunut ravintolakokiksi ja työllistynyt. Asuisin kaksiossa tytön ja kissan kanssa, suunnitteilla olisi myös perheenlisäys pienen ihmisen muodossa.

Kissapikkuhömelötyttöni! ♥

Anonyymi: Mitä tv-sarjoja seuraat?
- How I Met Your Mother, Bones, Greyn anatomia, Big Bang Theory, Criminal Minds, ja (en edes häpeä myöntää tätä) My Little Pony: Friendship is Magic. Olen myös alkanut ahkerasti katsoa läpi Supernaturalia, tosin olen vasta toisen kauden lopussa.

Anonyymi: Haluaisin kuula siitä, mitä musiikki merkitsee sinulle. Millaisessa kuorossa laulat? Harrastatko muuten musiikkia, ja millaista musiikkia kuuntelet?
- Vanhempani, etenkin isäni, ovat aina olleet kovin musikaalisia. Isillä on maailman hienoin lauluääni ja vanhemmat ovat molemmat olleet kilpatanssijoita kuutisen vuotta, joten olen kasvanut musiikin ympäröimänä. Ensimmäiset muistoni ovat, kun kuuntelin isin kanssa Eppu Normaalin Lainelautaileva lehmänmaha rock'n'rollia autossa. En sanoisi että musiikki yleisellä tasolla merkitsee jotain suurta ja syvällistä, se vain on aina ja kaikkialla. Musiikkimakuni on kovin vaihteleva, kuuntelen kaikkea Scandinavian Music Groupista ja Marina & the Diamondsista Marilyn Mansoniin ja Turmion Kätiöihin. Kuoroni on ns. "normaali" sekakuoro, kuulemma yksi maan parhaista amatöörikuoroista. Olen kuoron lisäksi soittanut selloa seitsemän vuotta, klarinettia vuoden, ja opiskellut musiikin teoriaa viisi vuotta.

Anonyymi: Olen ymmärtänyt että tykkäät tytöistä, oletko bi vai lesbo? Vai etkö luokittele itseäsi mitenkään? :) Mikä on sun lempiruoka? Entä lempijuoma? Lempieläin? Mikä on parasta syksyssä? Minkä väriset hiukset sulla on?
- Vaikka on minulla ollut muutama humalainen yhdenyönjuttu miesten kanssa ja 17-vuotiaana poikaystäväkin., luokittelen itseni nykyään lesboksi. Lempiruokani on isäni tekemät täytetyt ohukaiset, lempijuomani mansikkamehu. Eläimistä siiseli on ehdottomasti siistein, ja syksyssä parasta on kumisaappaat ja värikkäiden lehtien peittämä maa! Hiukseni ovat punaiset - tosin eivät luonnostaan.

Anonyymi: Mitä syömishäiriöitä oot sairastanut ja kuinka kauan? Oletko ajatellut paranemista?
- Minulla oli "lievä" bulimia 14-vuotiaana, mutta 15-vuotiaaseen mennessä olin jo parantunut. 16-vuotiaana, kun S:n ja minun suhde alkoi ajautua karille, sairastuin ahmimishäiriöön. 18-vuotiaana, kaksikymmentä kiloa painavampana, tämä muuttui jonkinlaiseksi EDNOSin ja bulimian sekoitukseksi. Vielä tämän vuoden keväänä olin jo niin hyvässä kunnossa että uskallan sanoa olleeni parantunut; viimeisen kerran olin pakottanut itseni oksentamaan vuotta aikaisemmin. Minnin jättäessä minut toukokuussa romahdin täysin, sairastuin epätyypilliseen laihuushäiriöön. Ajattelen paranemista joka päivä, mutta en tiedä olenko vielä valmis käsittelemään niitä asioita joita pitäisi paranemisen ohella käsitellä.

Kauris: Miten Suomeen muutto vaikutti syömistapoihisi?
- Huonosti. Söin Yhdysvalloissa erittäin terveellisesti ja monipuolisesti - se oli helppoa, kun talossa asui ihminen jonka työ oli tehdä minulle ravitsevaa ruokaa. Suomeen muuttaessa koin aikamoisen kulttuurishokin, se että nuoret "roikkuivat keskustassa" yksin oli täysin uutta, ja sen mukana tutustuin myös roskaruokaan ja alkoholiin.

Anonyymi: Minkä hetken uskot muistavasi koko loppuelämäsi?
- Se helpotuksen tunne, kun lapsena kuulin muuttavamme pois Suomesta. Kun Minni ensimmäistä kertaa sanoi rakastavansa minua. Se hetki, kun aurinkoisena kevätpäivänä Pariisissa astuin ulos metroasemasta, kiersin korttelin ympäri ja ensimmäistä kertaa näin Eiffeltornin. Se tunne, kun luin viimeisen Harry Potter -kirjan viimeisen lauseen. Lontoon Chinatownissa ravintolassa itkeminen ja lahjamukin työntäminen toiselle puolelle pöytää. Se lapsellinen ilo, kun enismmäistä kertaa näin punaisen double decker -bussin.

Lasitähti: Diagnooseissasi näkyy olevan pakko-oireinen häiriö, millaisia pakko-oireita sinulla on? Osaatko sanoa syitä laihuushäiriösi alkamiselle? Miten vanhempasi suhtautuvat laihuushäiriöösi? Millaista liikuntaa harrastat?
- En pidä suomenkielisestä termistä "pakko-oireinen häiriö", englannin kielen OCD on paljon parempi. Minä olen enemmän obsessive kuin compulsive, minulla on pakkomielle symmetrian ja tasapainon suhteen. Ahdistun suuresti jos esim. toisella puolella näkökenttääni on paljon valoa ja toisella ei, tai jotain niinkin yksinkertaista että vasemmassa kädessäni on hyttysenpurema ja oikeassa ei. Minulla on ollut laihuushäiriö vain tästä keväästä asti, sen laukesi Minnin jättäessä minut, mutta syömishäiriöhistoriaa minulla on kauemminkin ollut. Vanhempani ovat tietenkin huolissaan minusta, mutta eivät oikein osaa näyttää huolenpitoaan joten en tiedä, mitä he tarkalleen ajattelevat. Harrastan juoksua, sekä satunnaista tankotanssia ja potkunyrkkeilyä.

pikku tähti: Kuva kaikista kengistäsi!
- Sori, olen liian laiska, minulla on aika paljon kenkiä. :D

Peppiina: Paljon painat ja oot pitkä? Paljon syöt ja liikut päivittäin? Mikä on sun tavoitepaino? Mistä sun sh alkoi? Onko sulla sisaruksia ja asutko vielä kotona? P.S. Kuvakin olis kiva saada :)
- Olen 162cm pitkä, tarkkaa painoani tai tavoitettani en täällä blogissa enää julkaise - en tahdo triggeroida ketään mihinkään suuntaan. Syön päivittäin oikeastaan mitä vain 400kcal-1800kcal haarukassa, enemmän jos olen esim. baarissa illan/yön. Yleisellä tasolla häiriöni kehittyminen oli aika "luonnollinen" tapahtumien seuraus; äidilläni on bulimia ja hän on täysin pakkomielteinen ulkonäkönsä suhteen, opetti minulle pienestä pitäen etten ikinä tule olemaan tarpeeksi kaunis tai laiha. Tämän uusimman laihuushäiriökierroksen laukaisi vakavan parisuhteen päättyminen. Minulla on 18-vuotias pikkuveli, hän asuu vanhempieni kanssa Pekingissä. Itse en ole asunut kotona useaan vuoteen.

perhostyttö: Kuva olis kiva! :)
- Itsestäni siis? Sori, niin kuin sanoin, en tahdo että minut pystyy tunnistaman ihan niin helposti.