"Anna mulle anna mulle se se hattivattimuki!"
Sinä hymyilet kävellessäsi keittiön kaapeille. "Miks juuri hattivattimuki?"
"En tiiä. Tänään on vaan hattivattifiilis", vastaan ja ojennan käteni noukkiakseni viheltävän teepannun pois liedeltä.
Eilen kirjoitin spontaanisti. Sitä sattuu nykyään aivan liian harvoin, ennen julkaisin kirjoitusfoorumille vähintään tekstin kuukaudessa, mutta nykyään kirjoitusintoni purkautuu vain harvoin. Tavallaan minulla on ikävä sitä mutta tavallaan taas ei - rakastan kirjoittamista yli kaiken, mutta olen todella itsekriittinen, puhumattakaan siitä että luovaan kirjoittamiseen liittyy paljon ikäviä muistoja siltä aikakaudelta, kun sitä aktiivisimmin harrastin. Ehkä pitää vaan yrittä ottaa kynä käteen useammin, luoda uusia muistoja vanhojen tilalle.
Äiti pyysi minua tulemaan perheen luo Kiinaan kuukaudeksi. Saatan hyvinkin mennä.
Oi, itsellä sama homma tuon kirjoittamisen kanssa. Rakastan kirjoittamista mutta olen vain aina niin kovin kriittinen.
VastaaPoistaItsekriittisyys on kyllä kamala asia. Toivottavasti löydetään molemmat ilo uudestaan!
Poistaoikeastihan sä olet ihan mahtava kirjoittamaan! mä ainakin tykkään kovasti :)
VastaaPoistaKiitos kovin paljon ♥
Poista