Arki tuntuu muuten puuroutuvan yhdeksi isoksi sumuksi, jossa ruoantäytteiset päivät sekoittuvat toisiinsa. Onneksi löytyy valopilkkujakin, alennuksessa olevia kankaita ja yli tunnin kestäviä puheluja. Tänään olen ladannut e-kirjojen lukulaitteeni täyteen uusia kirjoja ja vaihtanut kirjahyllyjäni koristavien dinosauruslelujen paikkoja, minkä lisäksi kävin puolksi spontaanisti ostamassa hiusvärin ja yöjunaliput.
Huomenna pääsen pois yksinäisestä asunnosta, huomenna voin nukahtaa junakiskojen kolinaan ja ylihuomenna herätä - no, en ihan porojen keskeltä, mutta Lapista kuitenkin. Ylihuomenna kaikki on hyvin. Disneyleffoja ja alkoholia ja joululahja, jonka käärepaperi on liimattu erikeepperillä kiinni koska asunnossani ei jostain syystä ole teippiä.
Virkkaan itselleni verkkokassia kauppareissuja varten, on harvinaisen isoäitimäinen olo.
Minulla on virkkausprojektina huivi joululahjaksi äidilleni, ja aina sitä näprätessäni tunnen olevani todella paljon vuosiani vanhempi. Vaikka olen virkannut lapsesta saakka.
VastaaPoistaMinäkin neulon ja virkkaan ihan koko ajan, jotenkin se on vaan tämä verkkokangas joka saa mummomaisen olon. Hassua.
Poista